Vanhemmat

Vanhemmat. Nuo natseilta tuntuvat otukset, jotka ovat sinun isäsi ja äitisi.Mietitäänpäs, mikä on hyvin monen nuoren ongelmana...

Miksi hyvin usein nuoret valittavat vanhemmistaan? Miksi vanhemmat tuntuvat olevan niitä maailman ärsyttävimpiä ihmisiä?

Vaikka he antoivat sinulle elämän...

Pohditaanpa mikä kaikki voi aiheuttaa tämän ”hylkimisreaktion” nuorilla.

Harrastukset

Hyvin usein nuorten harrastukset eivät miellytä vanhempia. Minun on helppo ottaa oma harrastukseni esimerkiksi – cosplay.

Siihen menee todella paljon rahaa, jos sitä harrastaa ihan tosissaan. Kankaat, peruukit, meikit, piilarit, langat, vetoketjut, napit – ihan liikaa kaikkea ja tossa ei todellakaan ollut kaikki. Riippuen cossista tietenkin. Ja tietenkin matkoihin, ruokaan ja majapaikkoihin menee tosi paljon rahaa.

Ja koska cosplay on tällainen vähän, miten sen nyt sanoisi, ”lasten” harrastus.

Seriously, kui moni aikuinen tai teini vapaaehtoisesti pukisi sellaisen puvun ihan tavallisena viikonloppuna julkisella paikalla? Eipä kovin moni. Sellasia pukeutumisia varten ovat vappu, halloween ja penkkarit.

Jollakin voi mennä jopa 500e yhteen coniin. Pikku summa? Hahaha, jos vain.

Tietenkään vanhemmat eivät tykkää siitä, että he joutuvat antaan kersalleen jopa tonnin kuussa sellaiseen harrastukseen. Jos se ei tietenkään itse rahoita harrastustaan – esim. käymällä töissä.

Ulkonäkö

Sitten ulkonäkö – jolle ihminen ei voi mitään. Vai voiko? Kyllä ja ei. Ihminen ei vaikkapa voi valita miksi syntyy – aasialaiseksi vai länsimaalaiseksi tai vielä joksikin. Se kyllä riippuu ihan vanhemmista – eivätkä he voi lapsensa ulkonäölle mitään, koska eivät voi omallekaan.

Mutta toki se nuori voi ”koristella” itseään, esim. ottaen lävistyksen tai pari tai värjäämällä hiukset. Useimmiten vanhemmat eivät pidä siitä, elleivät itsekin ole sellaisia. Mutta tällaistakin on, että vanhemmat eivät vaan millään hyväksy värjäämistä tai lävistystä. Sinänsä myös ymmärrän heitä. Liiallinen värjäys voi aiheuttaa aikanaan aikamoista vahinkoa nuoren hiuksille. Hyvänä esimerkkinä hiustenlähtö. Lävistys voi tulehtua tai vielä jotain. Mutta eikö se silti ole nuoren oma asia? Itsekin olen ottanut viisi reikää korviin ja meinaan ottaan vielä yhen tai kaks, ja värjännyt hiuksia ties kui monta kertaa. Mullekin on valitettu värjäilystä, mutta olen vähentänyt sitä. Mutta koska en vaan halua olla blondi, niin on pakko värjätä. Musta sopii mielestäni paremmin ja pidän itse väristä.

Ja sitten vaatetus...

Nuorten vaatetus ei tunnu koskaan mielyttävän vanhempia. He eivät vaan tykkää mistään. Jos pukeutuu massan mukana, he valittavat siitä, että onko pakko mennä massan mukana. Jos taas pukeutuu omantyylisesti, niin he valittavat miksi pukeutuu niin erottuvasti muista.
Öö... Pitäisikös sit vaan kävellä alasti? Koska silloin ei ole pukeutunut massan mukana eikä muista erottuvasti. Vai?

Suhteet

Tämä on jonkin takia todella tärkeää vanhemmille. Kaverisuhteet, seurustelusuhteet yms.

Jotkut vanhemmat – kuten minun – yrittävät etsiä lapselleen tyttö-/poikaystävän. Vain koska he eivät tiedä miten asiat ovat.
Esimerkkinä – Äitini on kaiken aikaa huolissaan, koska olen ihan just 18 enkä ole tuonut vielä yhtäkään jätkää taloomme enkä ole ravannu treffeillä. Mutta tosiasia on näin – olen tuonut kumppanini meille pari kertaa ja olen ravannu hänen kanssa ”treffeillä”. Mutta ups, sil ei ole housuissa sitä, mitä mun porukat odottavat – se on nimittäin tyttö. Multa odotetaan paria kakaraa, rikas sulhanen..... Mut ongelmia on. En ole kiinnostunut jätkistä tippaakaan enkä halua skidejä.

Ja sitten kaverit...

Onnekseni porukat ovat tyytyväisiä kaverisuhteisiini. He ovat todella iloisia minun parhaasta kaverista, jonka olen tuntenut jo sen 13 vuotta.

Mutta ei kaikilla ole asiat noin hyvin. Joidenkin vanhemmat eivät tykkää lapsensa kavereista sitten yhtään. Voi olla, että heillä on hyvät syyt siihen – mutta voi olla myös huonoja.

Vaikkapa nuoren kaveri piti ruokapöydässä haarukkaa väärin kädessä – syy olla tykkäämättä siitä kaverista. Nuoren kaveri polttaa – syy olla tykkäämättä, koska hän voi saada sen nuorenkin tupakoimaan.

Sinänsä ymmärrän tuon tupakoimis homman, mutta ei silti tartte vihata sitä kaveria, jos nuori tykkää olla hänen seurassa. Voi olla että hän on muuten aivan loistotyyppi, vaikkakin tupakoi. Ei tupakointi ihmistä pahenna.
On toki tosiaan näitäkin kavereita, jotka voivat olla huonoa seuraa nuorelle, mutta eivät kaikki.

Opiskelu ja työ

Tää on vissiin aika monilla ongelmana. Hyvin usein kuulee, että vanhemmat haluavat lapsensa opiskelevan jossain muualla kuin missä nuori haluaisi.
Esimerkkinä – Heini halusi opiskelemaan parturi-kampaajaksi, mutta hänen vanhempansa haluavat Heinin menevän lukioon, koska luulevat, että sieltä saa parempaa koulutusta ja koska he itsekin kävivät lukion. Heini olisi silti halunnut mennä Helsinkiin asti opiskelemaan. Hän siis joutui homehtumaan monta vuotta pahaisessa pikkukylässään vielä ties kuinka monta vuotta ja heittää haluamansa tulevaisuutensa roskikseen vanhempiensa takia.
Ei, seriously. Jos nuori haluu opiskella jotain tiettyä alaa, antaa hänen opiskella, vaikkakin se tarkoittaisi toiselle paikkakunnalle muuttamista. Elämä on, ja pitää osata tapella sitä vastaan. Ei ihminen voi aina elää vanhempiensa turvassa. Koittaa aika, jolloin heidän on ihan pakko mennä töihin ja muuttaa pois kotoa. Entä sitten? Nuori aikuinen joutuu ammattiin mihin ei olisi halunnut ja ei osaa ollenkaan tehdä mitään ilman vanhempiensa avustusta, koska hänen vanhempansa ovat aina tehneet kaiken hänen puolestaan.
En nyt väitä, että lukio olisi jotenkin paha asia, päinvastoin, mutta se oli vaan todella helppo esimerkki, koska nimeltä mainitsemattomilta kavereillani on käynyt just noin. Esimerkissä käytetty Heini oli täyttä fiktiota, ei ollut kukaan mun kavereista.

Eikö vain pitäisi antaa nuoren tehdä mitä se haluaa? Me ei enää eletä sitä aikaa, milloin lapset saivat vanhempiensa työnsä perintönä tai jotain muuta vastaavaa.

Vapaa-aika

Tästäkin on paljo eripuraa vanhempien ja nuorten välillä. Jotkuu nuoret eivät ole kotona melkein yhtään. Käyvät vain viettämässä yön yli ja lähtevät sitten taas omiin matkoihinsa.
Sitten on sellaisia kuin minä jotka vain istuvat kotona eivätkä käy ulkona – paitsi silloin kun on ihan pakko.

Usein näistä, jotka eivät istu kotona yhtään, luullaan, että he ovat kaiket päivät ja illat juomassa tai tekemässä jotain muuta sellaista.

Ja näistä jotka istuvat huoneessaan lukittautuneena, luullaan, että he eivät muuta teekkään kuin istu koneella. En toki väitä, ettei sellaista olisi – nimittäin ite vietän suurimman osan päivästä istuen naama kiinni ruudussa. Piirtäen, kirjoittaen, lukien, pitäen sosiaalista elämää yllä, katsomassa animea ja kuuntelemassa musiikkia.

Mutta ei se siltikään meinaa, että kaikki olisivat sellaisia.

Ja jos on itsekseen viihtyvää ihminen, antaa hänen olla. Miksi pakottaa menemään vaikkapa kaupungille porukalla, jos ei halua?

Tai miksi pitää sellaista turbopatukkaa sisällä, jos hän viihtyy ulkona enemmän kuin sisällä?

Rahan käyttö

Tästä on varmaan kaikkein eniten erimielisyyksiä...

Vanhempien mielestä he antavat lapsilleen liikaa rahaa – nuoret taas et liian vähän

Vanhempien mielestä nuoret tuhlaavat liikaa kaikkeen turhaan – nuorista liian vähän kaikkeen hyödylliseen (tai vähemmän hyödylliseen)

Ja sitten vanhemmat valittavat jatkuvasti, että nuoren pitäisi mennä töihin.

Se on raskasta koulun ohella. Koulussa voi olla pitkiäkin päiviä ja raskaita, ja sitten pitäisi raahautua vielä töihin sen jälkeen, pitämättä hengähdystaukoa.

Tai jos menee kesällä, niin siin menee aika paljon omaa vapaa-aikaa, jota odotti melkein kokonaisen vuoden.

Ja ei se helppoa ole löytää työpaikkaa. Aina ei saa sieltä mistä haluaisi ja ei sitä halua ihan mihin tahansa työhön. Toki jos rahaa haluaa, niin pitää mennä sinne minne ei haluaisi, jos saa sieltä paikan. Mutta kuten jo sanoin, se ei ole helppoa. Ite oon kysynyt muutamasta paikasta parin vuoden ajan, mutta joko sinne ei oteta töihin kesätyöläisii tai sit sinne ei ole mitään järkeä tulla kesällä, koska ei pahemmin ole asiakkaita kesäisin. Mutta toki töissä pitää käydä jos rahaa haluaa. Koska ei aikuisenakaan voi vaan elää sossupummina ja vanhempiensa rahoilla. Pakkohan ne on ite hommata. Mutta vielä kun ollaan nuoria, niin ymmärrettävää se on, että porukoilta pummitaan rahaa.

Kuitenkin tuosta kaikesta huolimatta, he ovat siltikin sinun vanhempiasi - etkä muita tule saamaan

Anteeksi niille, joiden elämää olen käyttänyt esimerkkinä, vaikkakin hieman muuteltuna ja nimettömänä.